Hyvä ja aktiivinen istuminen

Aktiivinen istuminen on tapa työskennellä toimistotuolilla, vaihtaa säännöllisesti työasentoa ja tehdä liikkeitä, jotka ovat verrattavissa kävelyn tai seisomisen luonnollisiin liikkeisiin. Lihaksia ja niveliä käytetään luonnollisella tavalla, jolloin ne eivät kovetu ja verenkierto parane. Dynaamisia toimistotuoleja käytetään usein kannustamaan liikkumiseen istuessa. Tämä edistää fyysistä ja henkistä terveyttä sekä pidempää keskittymiskykyä ja parempaa kognitiivista suorituskykyä.

Ruututyö on usein toimintaa, jota tehdään pääasiassa istuen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että toimistotyöntekijät viettävät 65-75 prosenttia päivittäisestä työajastaan istuen (esim. Parry ja Straker, 2013; Clemes ym., 2014). Vuonna 2012 The Lancet -lehdessä julkaistussa artikkelisarjassa kuvattiin fyysistä passiivisuutta pandemiaksi ja yhdeksi aikaisemman kuolleisuuden johtavista syistä (Kohl ym., 2012).

Staattisen pitkäkestoisen istumisen katsotaan yleisesti rasittavan mieltä ja kehoa, ja se on yhdistetty erilaisiin terveysongelmiin, kuten RSI:hen, sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpään (Biswas et al., 2015, Kaillings et al. 2021). Lihaksia ja niveliä käytetään toistuvasti ja jatkuvasti samalla tavalla pitkän ajan kuluessa (Feveile et al., 2002), mikä johtaa lihasten jäykistymiseen ja nivelten kovettumiseen.

Sitä vastoin liikunnan ja liikunnan myönteinen vaikutus henkisen stressin vähentämiseen on laajalti tunnustettu, ja on näyttöä siitä, että kognitiivista suorituskykyä voidaan parantaa liikunnan avulla (Mualem ym., 2018). Siksi liikkuminen on suotavaa myös istuessa, jolloin liikkeet muistuttavat luonnollisia liikkeitä, joita tapahtuu kävellessä tai seistessä. Istuintuella pitäisi siis olla aktiivista istumista stimuloiva vaikutus ja sen pitäisi mahdollistaa tai jopa provosoida muutoksia työskentelyasentoihin. On kuitenkin myös tilanteita, jolloin täysin tuettu istuminen voi olla hyödyllistä, jolloin lihasten toiminta pysyy minimissä hyvän asennon avulla.

Yli 90 asteen istuinkulma vartalon ja reisien välillä koetaan työasentoa aktivoivana ja venyttävänä impulssina, joka vähentää välilevyihin kohdistuvaa painetta ja parantaa verenkiertoa (Nachmenson ja Elfstrom 1970, Wilke ym. 1999, Bashir ym. 2006). Käyttäjän tehtävistä ja mieltymyksistä riippuen hyvän toimistotuolin tulisi tukea hyvää ryhtiä ja kannustaa liikkumaan yli 30 minuuttia kestävien staattisten istumishetkien aikana (Kaillings ym. 2021).

Jos haluat istua aktiivisesti, valitse tuoli, jossa on dynaaminen toiminto tai aktivoiva toiminto, joka käynnistää sinut ja antaa sinulle mahdollisuuden välttää staattista istuma-asentoa pitkiä aikoja, sillä dynaamisilla ja aktivoivilla tuoleilla on taipumus helpottaa liikkumista staattisissa työpöytätyöpisteissä (Colenberg ym., 2021). Tällöin voidaan käyttää Float/3D-mekanismeja tai, kun sivuttaisliikettä ei haluta, synkronointi- ja yhden pisteen kallistusmekanismeja.

Korkeampi (avoin) istuma-asento, jossa vartalon ja reisien välinen kulma on yli 90° auttaa istumaan suorassa, siirtämään kehon painon reisille ja aktivoimaan jalkojen lihaksia (Mandal, 1987, Annetts et al., 2012). Tällöin istuimen syvyyttä olisi pienennettävä tai valittava satulatuoli, jotta istuimen etureuna ei paina reisiäsi, mutta antaa silti tarvittavan tuen. Varmista lisäksi, että vaihdat työasentoasi säännöllisesti “sillä paras asento, on seuraava asento”.

Erityisesti, jos haluat istua hyvin tuettuna (usein vähemmän aktiivisena) tietyn ajan, huolehdi siitä, että istut aivan istuimen selkänojassa ja hyödynnät selkänojaa. Huolehdi siitä, että selkänoja ja lannerangan tuki on säädetty siten, että selkäsi on hyvin tuettu, sillä tämä auttaa sinua pitämään neutraalimman asennon (Cho ym., 2015). Huolehdi aina siitä, ettet kyyristy eteenpäin pidemmäksi aikaa, sillä tällainen asento puristaa selkäydintä ja aiheuttaa valtavaa painetta selkään (Nachmenson ja Elfstrom 1970, Wilke ym. 1999).