Mitä kotona työskentely tekee aivoillemme?

Onko uusi normaali todella niin normaali? Työskentely kotona 4-5 päivää viikossa, videopuhelut 3 tuntia päivässä, vähän tai ei lainkaan sosiaalisia kontakteja kollegoiden kanssa ja keittiön pöydän ääressä istuminen - ruututuntien määrä kasvaa räjähdysmäisesti.  

Erilaiset tieteelliset tutkimukset1 osoittavat, että monet ihmiset ovat nykyään stressaantuneita ja väsyneitä. Aivomme kirjaimellisesti uupuvat eivätkä ole enää yhtä kimmoisat kuin ennen. Ihmisistä tulee ärtyisämpiä, keskittymiskyvyttömämpiä ja unohtelevampia. Tällä kaikella on valtava vaikutus henkiseen ja fyysiseen kuntoon.

Aivojen takaosa vastaa visuaalisesta prosessista. Unen puolella on aivojen osa, joka havaitsee kipua, muistia ja tunteita. Aivojen etuosan avulla teemme suunnitelmia ja ajattelemme tulevaisuutta.  Kehtopuusta lähtien opimme jatkuvasti uusia asioita. Opetamme lapsillemme laskutoimituksia, (vieraita) kieliä ja maantietoa. Mielestämme tämä on ihan oikein. Mutta jos tarkastellaan, meiltä jää huomaamatta hyvin tärkeä asia. Ihmisten aivot kehittyvät 21-vuotiaaksi asti. Annamme siis lapsille tietoa, mutta emme kiinnitä lainkaan huomiota aivojen kirjaimelliseen kehitykseen. Ja tuota kirjaimellista aivojen kehitystä on stimuloitava. 

Kehdosta lähtien opimme jatkuvasti uusia asioita. Opetamme lapsillemme laskutoimituksia, (vieraita) kieliä ja maantietoa. Mielestämme tämä on ihan oikein. Mutta jos tarkastellaan, meiltä jää huomaamatta hyvin tärkeä asia. Ihmisten aivot kehittyvät 21-vuotiaaksi asti. Annamme siis lapsille tietoa, mutta emme kiinnitä lainkaan huomiota aivojen kirjaimelliseen kehitykseen. Ja tuota kirjaimellista aivojen kehitystä on stimuloitava.

Työ muisti toiminta aivot 
Työmuistin toiminta on älyllisen kapasiteetin perusta. Ulkopuolelta tulee tietoa, joka tarttuu, ja aivot tekevät sillä jotain ja antavat sen muokattuna versiona takaisin, ja näin ollaan vuorovaikutuksessa työympäristön kanssa. Näin lisäämme laatua työprosessiimme. Aivot haluavat vastaanottaa tietoa ulkopuolelta sen sijaan, että ne joutuisivat miettimään sitä itse. Joten meidän on luotava digitaalinen maailma, jossa tieto on valmiiksi valmistettu ulkopuolelta sisäänpäin ja lisättävä omaa arvoamme.  

Toinen vältettävä asia on kognitiivinen ylistimulaatio. Voimme ajatella vain neljä tuntia päivässä. Jos ylitämme tämän kapasiteetin ja työmäärä kasvaa liian suureksi, aivoissa käynnistyy prosessi, jossa vapautuu stressihormoneja. Jos työnantajana tarjoat kantavaksi kuormitukseksi 99 prosenttia ylistimulaatiorajasta, sinussa ei ole mitään vikaa ja toimit terveellisesti ja henkisesti kunnossa. Jos ylität tuon kuorman, 101 % tai 360 %, sillä ei ole suurta merkitystä, aivosi reagoivat hyvin spesifisesti ja stressihormoneja vapautuu. Pieni määrä stressihormonia ei ole paha asia, mutta jos olet ylikierroksilla liian pitkään, keskittymiskyky heikkenee, lihaskipu lisääntyy ja energiajärjestelmä käy tyhjäksi. Silloin olet ylittänyt kantokykysi.